keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Ierapetra

Bussimatka alkoi aamulla ja vielä oikealta puolelta tietä. Täällä mennään bussiin sisään etuovesta sekä takaovesta. Kumpi ovi sattuu aukeamaan. Toisella puolella saarta käytetään sisään astuessa vain takaovea. Tyrkytin kuskille rahaa mutta huikkasi että menehän istumaan vaan. Rahastajaa ei kuulunut ollenkaan. Ajattelin että taitaa olla kuskin viimeinen työpäivä ennen lomaa kun kaikki saavat matkustaa ilmaiseksi. Matkaa oli jäljellä noin kaksi kilometriä kun vastaan tulevasta bussista nousi kyytiin pysäkillä rahastaja. Kolmenkymmenen kilometrin matka maksoi yhdeltä 3,30€. Ierapetra oli kuin Hanian kopio. Tyrkkyjä myyjiä joka puolella. Aitoja merkkiliikkeitä vaikka kuinka paljon jotka kuitenkin oli piraattiliikkeitä. Converset esim. 15€. Guess aurinkolasit 3-30€. Urheiluliike Cosmos, myynnissä oikeasta aitoja tuotteita. Hintataso sama kuin suomessa tai pari kymppiä kalliimpia. Täältä ei kannattanut ostaa Niken air tossuja. Rantakahvilassa frappe oli maukasta ja tarjoilija todella hyökkäävä joka syötti apaattiselle papukailleen kurkkuviipaleita. Kahviloita kiersi myös kerjäläisiä jotka tarvitsivat rahaa pienelle onnettomalle lapselleen, jota en nähnyt missään. Kukaan ei antanut. Ranta täynnä turistirojua ja special price only for you to day periaatteella. Ostosparatiisin viiksekäs Romanialaisnainen osasi muutaman sanan suomea. Muualla meitä luullaan Ruotsalaisiksi, johtuu vaimon pukeutumistyylistä ja sanan hejj korostuksesta. Mutta Ierapetrassa oltiin varmoja että olemme Saksasta. Osasin eksyä kujalle jossa oli vain paikallisia isone partoineen jossa soi itämainen musiikki. Sillä hetkellä minua pelotti. Paluu bussia odotellessa lapset nauttivat linja-autoasemalla vedeltä maistuvat, väriltään keltaiset happy monkeys jäähile juomat. Bussi numero 126 ja kello 1330 kohti Makrigialosta. Kello 1310 paikalle ilmestyi 23 paikkainen minibussi jonka numero oli 155. Määränpää tuntematon. Linja-autoaseman pitäjä buukkasi bussin täyteen, meidät myös istutettiin kyseiseen bussiin. Luulen että tämä oli joku välivuoro. Kuski karjui että happy monkeyt ei pääse kyytiin. Seuraavalta pysäkiltä tuli nuori mies kyytiin jonka suun kuski pyyhki ennenkuin hän pääsi kyytiin. Puhtaus on puoliruokaa. Tupakointi oli sallittua tässä bussissa. Ainakin kuski poltti matkalla. 45 minuutin matkaan meni tullessa 1,5 tuntia mutta siinä ehti ihailla maisemia ja hotellille päästyämme kuski saattoi hotellihuoneeseen asti ja antoi vaimolle intialaisen päähieronnan.  Jos joku pitää oluen mausta niin suosittelen Alfa tai Mythos, Fix on paikallista kuraa ja maistuu ihan vehkeelle. En tietenkään voi dissata kenenkään maku tottumuksia jos tykkää vehkeen mausta niin mun puolesta ihan ok. Tänään on tuuli tyyntynyt niin paljon että keltainen lippu on puolitankossa. Vielä on viikko jäljellä. Siivooja jätti tavanomaiset extra pyyhkeet ja lapun missä kiitti meitä hyvästä yhteistyöstä ja toivotti hyvää kotimatkaa. Saa nähdä majoittuuko samaan huoneistoon joku muukin perhe huomenna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti