Krakova
Päivä seitsemän. Aamupalasta ei mitään uutta mainittavaa. Pilvinen mutta lämmin päivä. Vettä ripsii silloin tällöin. Teineillä alkaa olla koti ikävä. Lody eli jäätelö. Paikalliset on ihan järkyttävän persoja jäätelölle. Viikonloppuisin pitkät jonot jäätelö mestoihin ja arki iltaisin myös jonottavat jäätelöä. Joka kadun kulmassa on jollain joku jäätelötötterö suussa. Remonttimiehet pesivät tänään pation katokset pulun kakasta puhtaaksi painepesurilla. Siinä tuli myös huljuteltua rottinkikalusteiden kukkakuosin varustellut istuintyynyt. Lasipöydät on nyt samaessa lietteessä. Hamsassa beduiinikahvit parin katu pulun kanssa. Kaupungilla kävelyä. Matkamuistoja en oikein tästä kaupungista löydä mitä haluaisin. Viina ois tosin halpaa. Kävelyä tulee harrastettu 10-12 kilometriä päivässä. Sukat haisee pahalle ja kengät myös. Rynek glowny aukiolla on paljon kukkien myyjiä. Tämä työ on hyvin arvostettua ja periytyy äidiltä tyttärelle. Puolalaiset ostavat itselleen ja toisille paljon kukkia. Voit viedä vaikka töihin kukkia työ kaverillesi. Zenitissä luonasta. Paalumatkalla pullat leipomosta matkaan. Näin tänään kaksi raumalaista ihmistä jotka majailevat myös samassa hotellissa kuin me. He yrittivät jutella kanssani ja minä yritin myös jutella heidän kanssa. Osa pienemmistä kaupoista, kahviloista ja kiskoista on kiinni klo 13-14. Pitävät varmaan ruokatunnin. Käteinen raha on pikku hiljaa kulutettu loppuun. Intialaiset turistit vaihtoivat vaatteita patiolla ennen kuin poistuivat lentokentällä taksilla. Miksi niitä ei voinut vaihtaa huoneessa. Kylppärissämme on bidee allas. Jäi jännä käyttö kokemus. Huomenna on kotiin lähdön aika. Lento lähtee aamupäivällä. Mukava kaupunki tämä Krakova. Paljon erinlaista nähtävää ja syötävää. Mutta jää kakkoseksi Plataniaksen ja Teneriffan rinnalla. Meri puuttuu. Tilattiin respasta taksi viemään kentälle.
lauantai 28. heinäkuuta 2018
Krakova
Kuudes päivä. Herätys klo 0702. Suihkuun. Aamupalalla ei vieläkään kunnon kahvia. Kahvikoneesta saa puoli kuppia kerralla ja aikaa kuluu kupin valuttamiseen 43 sekuntia. Laskelmieni mukaan yhteen kuppiin mahtuu tupla annos. Rohkeana painan kaksi kertaa mustan kahvin ja poistuin hetkeksi pöytääni ruokailemaan sillä välin kun kahvini tippuu. Reilussa minuutissa kahvikoneelle ehtii kertyä pitkä jono. Haen tyytyväisenä tuoreen kahvini jonon ohi. Saan murahduksia jonon ihmisiltä. Toivotan kaikille reippaasti hyvät huomenet takaisin. Erikoisuutena tänä aamuna pinaatilla täytettyjä lettuja, päällä nakattu pussista suoraan juustoraastetta ja hyvin hyvin hyvin paljon kuivattua oreganoa. Rapsuttelen ylimääräisiä oreganoja valkoiselle servetille pieneksi kasaksi ja taittelen siitä pienen kauniin nyssäkän. Naapuri pöydän vanhempi mies ei vissiin seurannut puuhiani alusta asti, hän kuiskaa minulle ”do you have more”. Letun maku muistuttaa lähinnä pitsaa mutta siitä puuttuu se tomaattisose ja kun hymyilet niin hampaan välit näyttävät siltä kuin olisit juuri kurkannut ruohonleikkurin alle silloin kun se sylkäisee märän silputun nurmikko tupon pihalle. Kävimme Oskar Schindlerin emalitehtaassa. Nykyään museo. Kova jätkä tuo Oskar pelasti yli 1100 juutalaista. Tehdas sijaitsee ghetto alueella. Vuonna 1941 15000 juutalaista asutettiin 320 asuinrakennukseen joissa huoneita oli 3167 kpl. Ovet ja ikkunat muurattiin umpeen jotka oli arjalaisten puolelle päin ja alue eristettiin muureilla. Vuonna 1943 ghetto tyhjennettiin kokonaan lopuista juutalaisista. Se ei ollut mitenkään mukavaa touhua. Hummus ravintola Hamsa. Mukava ja viihtyisä paikka. Oli pulua ja kissan pentua myös paikalla. Beduiini kahvit, baklavaa ja Harisa keittoa. Parhaat kahvit ikinä. Tänään siivooja oli putsannut huoneemme huolella ja oli muistanut jättää vessapaperia ja pikakahvia. Lämpöä tänään on 28 astetta ja ukkosta ilmassa. Veikselin laivaterassilla yhdet. Tallailua kaupungilla. Päivällisen aika. Hampurilaiskiska Gruba bula. Puhuvat englantia ja klingonin kieltä sujuvasti. Star trek tervehdykseeni vastataan iloisesti takaisin. Kuorallinen erinlaisia hampurilaisia. Toki lisukkeita voi valita lisää jos haluaa. Itse tehdyt pihvit 220g ja saa myös tuplapihvillä. Hinnat 3,60e-5,30e. Paikallista kolaa kylkeen. Ei niin hapokasta. Nälkä lähti ja maukkaita olivat. Jonotusaika ei ruuhka aikana noin vartti. Me odotimme 30min. Paikallisten ja turistien suosima mesta. Hotelli huoneemme on iso kaksio. Isolla kylpyhuoneella. Isompi kuin kotona. Amerikkalais tyyliset koko lattia matot. Sama materiaali toistuu kivasti myös jalkalistoissa. Lattiamateriaali saa allergikko vaimoni pärskimään aika ajoin. Tämä oli hän oma valinta. Kaksi telkkaria, kaksi rullaa vessapaperia, vedenkeitin, 4 pussia pikakahvia ja jääkaappi joka toimii vain kun sähköt on huoneessa päällä. Eli S-ryhmän kortti on jätettävä virtakatkaisijaan kun lähdet ulos huoneesta että jääkaappi pysyy kylmänä. Ilta kävelyllä kiersimme vanhan juutalaisten hautausmaan jonka natsit olivat häpäisseet. Se on melkeen umpeen kasvanut.
Kuudes päivä. Herätys klo 0702. Suihkuun. Aamupalalla ei vieläkään kunnon kahvia. Kahvikoneesta saa puoli kuppia kerralla ja aikaa kuluu kupin valuttamiseen 43 sekuntia. Laskelmieni mukaan yhteen kuppiin mahtuu tupla annos. Rohkeana painan kaksi kertaa mustan kahvin ja poistuin hetkeksi pöytääni ruokailemaan sillä välin kun kahvini tippuu. Reilussa minuutissa kahvikoneelle ehtii kertyä pitkä jono. Haen tyytyväisenä tuoreen kahvini jonon ohi. Saan murahduksia jonon ihmisiltä. Toivotan kaikille reippaasti hyvät huomenet takaisin. Erikoisuutena tänä aamuna pinaatilla täytettyjä lettuja, päällä nakattu pussista suoraan juustoraastetta ja hyvin hyvin hyvin paljon kuivattua oreganoa. Rapsuttelen ylimääräisiä oreganoja valkoiselle servetille pieneksi kasaksi ja taittelen siitä pienen kauniin nyssäkän. Naapuri pöydän vanhempi mies ei vissiin seurannut puuhiani alusta asti, hän kuiskaa minulle ”do you have more”. Letun maku muistuttaa lähinnä pitsaa mutta siitä puuttuu se tomaattisose ja kun hymyilet niin hampaan välit näyttävät siltä kuin olisit juuri kurkannut ruohonleikkurin alle silloin kun se sylkäisee märän silputun nurmikko tupon pihalle. Kävimme Oskar Schindlerin emalitehtaassa. Nykyään museo. Kova jätkä tuo Oskar pelasti yli 1100 juutalaista. Tehdas sijaitsee ghetto alueella. Vuonna 1941 15000 juutalaista asutettiin 320 asuinrakennukseen joissa huoneita oli 3167 kpl. Ovet ja ikkunat muurattiin umpeen jotka oli arjalaisten puolelle päin ja alue eristettiin muureilla. Vuonna 1943 ghetto tyhjennettiin kokonaan lopuista juutalaisista. Se ei ollut mitenkään mukavaa touhua. Hummus ravintola Hamsa. Mukava ja viihtyisä paikka. Oli pulua ja kissan pentua myös paikalla. Beduiini kahvit, baklavaa ja Harisa keittoa. Parhaat kahvit ikinä. Tänään siivooja oli putsannut huoneemme huolella ja oli muistanut jättää vessapaperia ja pikakahvia. Lämpöä tänään on 28 astetta ja ukkosta ilmassa. Veikselin laivaterassilla yhdet. Tallailua kaupungilla. Päivällisen aika. Hampurilaiskiska Gruba bula. Puhuvat englantia ja klingonin kieltä sujuvasti. Star trek tervehdykseeni vastataan iloisesti takaisin. Kuorallinen erinlaisia hampurilaisia. Toki lisukkeita voi valita lisää jos haluaa. Itse tehdyt pihvit 220g ja saa myös tuplapihvillä. Hinnat 3,60e-5,30e. Paikallista kolaa kylkeen. Ei niin hapokasta. Nälkä lähti ja maukkaita olivat. Jonotusaika ei ruuhka aikana noin vartti. Me odotimme 30min. Paikallisten ja turistien suosima mesta. Hotelli huoneemme on iso kaksio. Isolla kylpyhuoneella. Isompi kuin kotona. Amerikkalais tyyliset koko lattia matot. Sama materiaali toistuu kivasti myös jalkalistoissa. Lattiamateriaali saa allergikko vaimoni pärskimään aika ajoin. Tämä oli hän oma valinta. Kaksi telkkaria, kaksi rullaa vessapaperia, vedenkeitin, 4 pussia pikakahvia ja jääkaappi joka toimii vain kun sähköt on huoneessa päällä. Eli S-ryhmän kortti on jätettävä virtakatkaisijaan kun lähdet ulos huoneesta että jääkaappi pysyy kylmänä. Ilta kävelyllä kiersimme vanhan juutalaisten hautausmaan jonka natsit olivat häpäisseet. Se on melkeen umpeen kasvanut.
Krakova
Päivä viisi. Herätys klo 0631. Muut nukkuu. Suihkuun. Kalsareiden vaihto päivä. Hiki on polttanut peppu reijän. Ihan kuin olisit syönyt kebab annoksen sillä tulisemmalla kastikkeella ja sen jälkeen iskee jossain vaiheessa kakkoshätä ja se mitä tulee ulos on polttavaa kuin laava eli laavakakka. Polte on sanoin kuvaamaton. Siitä selvitään Bepanthenilla. Lämpötila plussan puolella 21 astetta. Lämpöä luvattu tälle päivälle 26 astetta. Aamupalalla kahvitermari edelleen rikki. Kahvikoneelle kertyy jonoa nopeasti. Maleksimista kaupungilla. Tullessa haettiin kilon pala mansikka täytekakkua. Pyydettiin leipuria leikkaamaan kakku neljään osaan. Jees onnistuu. Hän onnistui leikkaamaan kakun viiteen osaan. Hän oli tehdystä työstään onnellinen ja me hämillämme. Mansikka kakku osoittautui kirsikka kakuksi mutta herkullista se oli silti. Hintaa kilon järkäleellä oli 4,5 euroa. Hotellin remonttimiehet maalasivat tänään porrashuoneen seiniä. Sain olla avuksi rajausten teippauksissa. Kävimme ostarilla hemmottelemassa minua tänään. Ostin uudet kengät ja t-paidan jossa lukee i love krakow. Kierreltyämme ostaria tulikin jo nälkä. Päädyimme pizza hut ketjun ravinteliin. Poikaamme pelotti jo valmiiksi minkähän annoksen hän tällä kertaa tulee saamaan. Sanoin että sinun tuurilla saat varmasti calzonen vaikkei niitä täältä saakkaan. Annokset olivat kaikilla niin kuin pitikin. Se oli mieluisa yllätys pojalle. Poika halasi tarjoilijaa pitkään. Hotellille saavuttuamme on pyykin pesun vuoto. Parit sukat pesin appelssiinin tuoksuisella käsisaippualla. Eipäilen että saippua on Fairy tiskiainetta. Kuivat sukat tuoksuivat miellyttävälle mutta vaahtosivat kengissä kuitenkin yhtä paljon kuin altaassa pestessä. Iltasella kävimme kävelyllä Veiksel joen vartta pitkin. Ei saa uida eikä sukeltaa. Se on kuulema saastunut joki. Pari urheilu kalastajaa onki särkiä rannalla. Sitten päätimme lähteä maistamaan Thaimaalaista rulla jäätelöä. Puolalaiset jamaika miehet rullasivat maitoa hienosti. Pakkelilastojen käyttö oli ammattimaista. Kosiskelin heitä suomeen rakennustyömaille töihin. Makuina lähti mukaan oreo ja hedelmä sekoitus. Käytiin kaupasta hakemassa limpparia ja sipsiä. Palkitsin itseni munkilla jossa oli kuorrutus. Se oli hieman sulanut ja näytti siltä kuin kaljun päälle olisi levitetty kosteusvoidetta.
Päivä viisi. Herätys klo 0631. Muut nukkuu. Suihkuun. Kalsareiden vaihto päivä. Hiki on polttanut peppu reijän. Ihan kuin olisit syönyt kebab annoksen sillä tulisemmalla kastikkeella ja sen jälkeen iskee jossain vaiheessa kakkoshätä ja se mitä tulee ulos on polttavaa kuin laava eli laavakakka. Polte on sanoin kuvaamaton. Siitä selvitään Bepanthenilla. Lämpötila plussan puolella 21 astetta. Lämpöä luvattu tälle päivälle 26 astetta. Aamupalalla kahvitermari edelleen rikki. Kahvikoneelle kertyy jonoa nopeasti. Maleksimista kaupungilla. Tullessa haettiin kilon pala mansikka täytekakkua. Pyydettiin leipuria leikkaamaan kakku neljään osaan. Jees onnistuu. Hän onnistui leikkaamaan kakun viiteen osaan. Hän oli tehdystä työstään onnellinen ja me hämillämme. Mansikka kakku osoittautui kirsikka kakuksi mutta herkullista se oli silti. Hintaa kilon järkäleellä oli 4,5 euroa. Hotellin remonttimiehet maalasivat tänään porrashuoneen seiniä. Sain olla avuksi rajausten teippauksissa. Kävimme ostarilla hemmottelemassa minua tänään. Ostin uudet kengät ja t-paidan jossa lukee i love krakow. Kierreltyämme ostaria tulikin jo nälkä. Päädyimme pizza hut ketjun ravinteliin. Poikaamme pelotti jo valmiiksi minkähän annoksen hän tällä kertaa tulee saamaan. Sanoin että sinun tuurilla saat varmasti calzonen vaikkei niitä täältä saakkaan. Annokset olivat kaikilla niin kuin pitikin. Se oli mieluisa yllätys pojalle. Poika halasi tarjoilijaa pitkään. Hotellille saavuttuamme on pyykin pesun vuoto. Parit sukat pesin appelssiinin tuoksuisella käsisaippualla. Eipäilen että saippua on Fairy tiskiainetta. Kuivat sukat tuoksuivat miellyttävälle mutta vaahtosivat kengissä kuitenkin yhtä paljon kuin altaassa pestessä. Iltasella kävimme kävelyllä Veiksel joen vartta pitkin. Ei saa uida eikä sukeltaa. Se on kuulema saastunut joki. Pari urheilu kalastajaa onki särkiä rannalla. Sitten päätimme lähteä maistamaan Thaimaalaista rulla jäätelöä. Puolalaiset jamaika miehet rullasivat maitoa hienosti. Pakkelilastojen käyttö oli ammattimaista. Kosiskelin heitä suomeen rakennustyömaille töihin. Makuina lähti mukaan oreo ja hedelmä sekoitus. Käytiin kaupasta hakemassa limpparia ja sipsiä. Palkitsin itseni munkilla jossa oli kuorrutus. Se oli hieman sulanut ja näytti siltä kuin kaljun päälle olisi levitetty kosteusvoidetta.
Krakova
Päivä neljä. Eilen illalla klo 2217 portaissa tuli vastaan saksalainen nainen ja toivottele hyvää iltaa. Ojensin hänelle jalasta tippuneen sandaalin ja pistin korkin kiinni hänen vodka pulloonsa. Kysyin pärjäättekö? Hän sanoi jees ja jatkoi konttaamista yläkertaa kohti. Aamupalalla sama menu. Kahvitermari oli rikki. Kahviautomaatista ei saanut hyvää kahvia. Kinkku tuoksui hieman pitkään riippuneelta. Puluja ei saa täällä hätistellä. Niiden uskotaan olevan vanhan uskomuksen mukaan ritareita ja hoviväkeä ja niitähän täällä riittää. Huoltosedät siivosivat ja haravoivat pihaa. Aidan takana sedät säkittivät jotain katseilta piilossa en nähnyt mitä mutta höyhenet vaan pöllysivät. Ei näy enää pulujakaan pihalla. Ostokeskukseen jälleen. Tänään vuorossa galeria krakowska. Erittäin suuri paikka yli 200 liikettä. On halpaa tuotetta ja kallista. Merkkituotteet samanhintaisia kuin suomessa tai hieman halvempia. Matkaan lähti lenkkareita parillinen määrä, paitaa, sukkaa ja jälleen kerran meikkejä. Käytiin pitsalla. Ei mikään wau elämys mutta nälkä lähti. Nuorin poikamme on kulinaristi ja hänelle käy joka reissulla niin että saa jossain ravintelissa väärän annoksen tai annoksen mikä ei vastaa odotuksia. Tänään tapahtui taas niin. Perus suomalaisina emme valita vaan jupisemme asiasta keskenämme. Ostoskeskus oli Ihan kuin itis paitsi että väestö oli hieman vähemmän maahanmuutto taustaista. Välikahvit pannukakku talossa. Oli sellainen satsi pannukakkuja että ei kaikkea jaksanut syödä ja tietenkin automaattikahvia. Sitten käytiin kaupasta hakemassa virvokkeita ja afrikkalaisia sipsejä. Nyrpein palvelu koko reissun aikana. Kassa ei pitänyt työstään tai turisteista. Ostin kiskalta puolalaista tupakkaa (Sobieski). Sain vartin luennon. En tupakan vaaroista vaan sobieskistä. Hän oli kuningas 1600 luvulla puolassa. Päivä bissen aika ja puolalaista poppia. Tanssi jalkaa alkaa vipattamaan. Osan tanssista saa vaimoni ja tarjoilija kun tanssimme letkajenkkaa pöytien päällä. Zapiekanka puolalainen katuruoka 70-luvun kommunismin ajoilta. Patonkimainen leipä jossa on ketsuppia, sieniä ja juustoa. Muistuttaa kommunismi ajan niukkuudesta. Zapiekanka syödään kävellessä. Haettiin iltapalaksi sellaiset. Ei onnistunut samaan aikaan syöminen ja kävely. Syötiin eväs hotellihuoneessa ja ilman paitaa. Tätä ei voi syödä kuin selvin päin. Hintaa yhdelle puolen metrin leivälle jossa oli sieniä, makkaraa, juustoa, sipulia ja valkosipuli kastiketta tuli huikeat 3 euroa puolen litran limun kanssa.
Päivä neljä. Eilen illalla klo 2217 portaissa tuli vastaan saksalainen nainen ja toivottele hyvää iltaa. Ojensin hänelle jalasta tippuneen sandaalin ja pistin korkin kiinni hänen vodka pulloonsa. Kysyin pärjäättekö? Hän sanoi jees ja jatkoi konttaamista yläkertaa kohti. Aamupalalla sama menu. Kahvitermari oli rikki. Kahviautomaatista ei saanut hyvää kahvia. Kinkku tuoksui hieman pitkään riippuneelta. Puluja ei saa täällä hätistellä. Niiden uskotaan olevan vanhan uskomuksen mukaan ritareita ja hoviväkeä ja niitähän täällä riittää. Huoltosedät siivosivat ja haravoivat pihaa. Aidan takana sedät säkittivät jotain katseilta piilossa en nähnyt mitä mutta höyhenet vaan pöllysivät. Ei näy enää pulujakaan pihalla. Ostokeskukseen jälleen. Tänään vuorossa galeria krakowska. Erittäin suuri paikka yli 200 liikettä. On halpaa tuotetta ja kallista. Merkkituotteet samanhintaisia kuin suomessa tai hieman halvempia. Matkaan lähti lenkkareita parillinen määrä, paitaa, sukkaa ja jälleen kerran meikkejä. Käytiin pitsalla. Ei mikään wau elämys mutta nälkä lähti. Nuorin poikamme on kulinaristi ja hänelle käy joka reissulla niin että saa jossain ravintelissa väärän annoksen tai annoksen mikä ei vastaa odotuksia. Tänään tapahtui taas niin. Perus suomalaisina emme valita vaan jupisemme asiasta keskenämme. Ostoskeskus oli Ihan kuin itis paitsi että väestö oli hieman vähemmän maahanmuutto taustaista. Välikahvit pannukakku talossa. Oli sellainen satsi pannukakkuja että ei kaikkea jaksanut syödä ja tietenkin automaattikahvia. Sitten käytiin kaupasta hakemassa virvokkeita ja afrikkalaisia sipsejä. Nyrpein palvelu koko reissun aikana. Kassa ei pitänyt työstään tai turisteista. Ostin kiskalta puolalaista tupakkaa (Sobieski). Sain vartin luennon. En tupakan vaaroista vaan sobieskistä. Hän oli kuningas 1600 luvulla puolassa. Päivä bissen aika ja puolalaista poppia. Tanssi jalkaa alkaa vipattamaan. Osan tanssista saa vaimoni ja tarjoilija kun tanssimme letkajenkkaa pöytien päällä. Zapiekanka puolalainen katuruoka 70-luvun kommunismin ajoilta. Patonkimainen leipä jossa on ketsuppia, sieniä ja juustoa. Muistuttaa kommunismi ajan niukkuudesta. Zapiekanka syödään kävellessä. Haettiin iltapalaksi sellaiset. Ei onnistunut samaan aikaan syöminen ja kävely. Syötiin eväs hotellihuoneessa ja ilman paitaa. Tätä ei voi syödä kuin selvin päin. Hintaa yhdelle puolen metrin leivälle jossa oli sieniä, makkaraa, juustoa, sipulia ja valkosipuli kastiketta tuli huikeat 3 euroa puolen litran limun kanssa.
Krakova
Päivä kolme. Aamupalalla sama menu paitsi että kreikkalaisesta salaatista oli tarjolla lämmin versio tai siltä se ainakin näytti. Salaatti sisälsi myös lihaa ja makkaraa. Päivä retki wawelin linnaan. Linnalla oli kokoa. Turisteja oli paljon. Lippuluukulle 57 minuutin jonotus. Linnaan oli kiintiö määrä lippuja päivälle. Lipun menekkejä pystyi seuraamaan näytöltä reaali ajassa. Lippuja oli monenlaisia tarjolla ja joka paikkaan oli ostettava oma lippunsa. Vaikka kaikki liput olisi ostanut ei sillä koko linnaa olisi pystynyt kiertämään. Valitsimme omitoimi kierroksen Wawelin historiasta. Sillä lipulla pääsi kiertämään neljä huonetta ja koki linnan historian havinaa eri aikakausilta. Turun linna tuntui tuon jälkeen suuremmalta. Kävimme myös lohikäärmeen luolassa. Olin siinä uskossa että niitä ei oikeasti ole ollut olemassa. Mutta on niitä. Luolalle jonotettiin taas pitkässä jonossa. Linnan opas kierteli ja kertoi että kun teillä on jo lippu pääsette ohituskaistaa pitkin luolaan. Okei kiitos. Emme olleet ainoat jotka jonotti turhaan. Suomalaisethan ovat kovia jonottajia. Täältä ei saanut niitä ilmaisia ämpäreitä. 50 metriä pitkät kapeat kierreportaat luolaan eivät meinanneet loppua koskaan. Luolassa oli kylmää, märkää ja paljon turisteja. En nähnyt lohikäärmettä missään. Paikallinen kertoi sen kuitenkin olevan tarua. Valoa kohti mentiin ja pääsimme pois luolasta. Kävelimme takaisin hotellille. Sitten syömään. Valitsimme paikaksi Zenit nimisen ravintelin. Nuorekas paikka. Hyvää ruokaa, iloista mieltä ja puolalaista poppia. Sitten etsittiin meikki kauppaa jota ei löytynyt ja taisi olla kiinni näin sunnuntaina. Matkalla näin jalkakäytävällä todella pitkän jonon. Se näytti melkein Hurstin leipäjonolta. Mitä jonotettiin? Jäätelöä, paikalliset jonotti jäätelöä vaikka tien toisella puolella oli toinen jäätelö kauppa ilman jonoa. Jäi epäselväksi oliko jäätelö ilmaista vai jotenkin muuten parempaa kuin toisen yrittäjän. Nappasin taas kun kuvan paikallisesta saneeraus kohteesta. Komea työmaa.
Päivä kolme. Aamupalalla sama menu paitsi että kreikkalaisesta salaatista oli tarjolla lämmin versio tai siltä se ainakin näytti. Salaatti sisälsi myös lihaa ja makkaraa. Päivä retki wawelin linnaan. Linnalla oli kokoa. Turisteja oli paljon. Lippuluukulle 57 minuutin jonotus. Linnaan oli kiintiö määrä lippuja päivälle. Lipun menekkejä pystyi seuraamaan näytöltä reaali ajassa. Lippuja oli monenlaisia tarjolla ja joka paikkaan oli ostettava oma lippunsa. Vaikka kaikki liput olisi ostanut ei sillä koko linnaa olisi pystynyt kiertämään. Valitsimme omitoimi kierroksen Wawelin historiasta. Sillä lipulla pääsi kiertämään neljä huonetta ja koki linnan historian havinaa eri aikakausilta. Turun linna tuntui tuon jälkeen suuremmalta. Kävimme myös lohikäärmeen luolassa. Olin siinä uskossa että niitä ei oikeasti ole ollut olemassa. Mutta on niitä. Luolalle jonotettiin taas pitkässä jonossa. Linnan opas kierteli ja kertoi että kun teillä on jo lippu pääsette ohituskaistaa pitkin luolaan. Okei kiitos. Emme olleet ainoat jotka jonotti turhaan. Suomalaisethan ovat kovia jonottajia. Täältä ei saanut niitä ilmaisia ämpäreitä. 50 metriä pitkät kapeat kierreportaat luolaan eivät meinanneet loppua koskaan. Luolassa oli kylmää, märkää ja paljon turisteja. En nähnyt lohikäärmettä missään. Paikallinen kertoi sen kuitenkin olevan tarua. Valoa kohti mentiin ja pääsimme pois luolasta. Kävelimme takaisin hotellille. Sitten syömään. Valitsimme paikaksi Zenit nimisen ravintelin. Nuorekas paikka. Hyvää ruokaa, iloista mieltä ja puolalaista poppia. Sitten etsittiin meikki kauppaa jota ei löytynyt ja taisi olla kiinni näin sunnuntaina. Matkalla näin jalkakäytävällä todella pitkän jonon. Se näytti melkein Hurstin leipäjonolta. Mitä jonotettiin? Jäätelöä, paikalliset jonotti jäätelöä vaikka tien toisella puolella oli toinen jäätelö kauppa ilman jonoa. Jäi epäselväksi oliko jäätelö ilmaista vai jotenkin muuten parempaa kuin toisen yrittäjän. Nappasin taas kun kuvan paikallisesta saneeraus kohteesta. Komea työmaa.
Krakova
Päivä kaksi. Heräsin klo 0445. Muut nukkuu. Hikinen yö takana. Olin säästäväinen ja otin ilmastoinnin yöksi pois päältä. Se ei kannattanut. Kävin suihkussa. Vesi ei ollut kovin lämmintä mutta virkistävä kokemus kuitenkin. Aamu päivällä tuli taas lämmintä vettä. Hotellin aamupalalla oli tarjolla hedelmiä, muroja, jukurttia, leipää, leikkeleitä, tölkki kinkkua, munakokkelia, nakkeja, tuoremehuja joissa ei ollut niin paljon sokeria kuin Kreetalla ja kreikkalaista salaattia johon oli lisätty porkkanaraastetta, kinkkua ja pakaste maissia. Se oli jännä yhdistelmä. En alkanut väittelemään kokin kanssa kreikkalaisen salaatin raaka aineiden oikeellisuudesta. Olutta löytyy melkein joka kahviloista ja ravintoloista. Jos kaipaa viiniä ruuan kanssa sitä ei löydy kuin vähän paremmista ravintoloista. Rakennustyömaat näyttää melko samalta kuin suomessa. Täällä ei ole ihan niin kiire kuin suomessa ja valjaita ei näköjään tarvitse käyttää katon reunalla missä itse käyttäisin. Valupäivä on täälläkin näköjään perjantaisin niin kuin meilläkin ja ihan yhtä mukavalla tuulella on porukka kun valu alkaa klo 18 jälkeen perjantaina. Käytiin aamu päivällä Rynek Glowny aukiolla. Iso oli 200 x200 metriä. Oli kirkkoa, kahvilaa, ravintolaa, terassia ja Verkahalli. Siellä myytiin turistitavaraa. Kirkko oli hieno ja iso. Sisällä ei saanut kuvata. Vahtimestarin kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa arvostan. Hän jaksoi joka toiselle huomautella asiasta. Terassikahvilassa sorruin jälleen kerran tuopilliseen paikallista olutta vaikka luin menun huolella ja hartaasti tarjoilijan naputellessa kynää pöydän reunaan. Kahvilan pitäjällä oli myös vahanukkemuseo. Hetken epäilin että koiramme kurkkii näyteikkunassa. Bagelit ostettiin tulomatkalla vanhalta sedältä. Pöytä varattiin ravintolasta nimeltä Miodova. Pitäisi olla vähän parempaa seppälää. Annokset oli nättejä ja maukkaita. Hinnat oli tietenkin sen verran korkeammat että tällä rahalla olisi syönyt varmasti kaksi iltaa. No huomenna dieetti päivä.
Päivä kaksi. Heräsin klo 0445. Muut nukkuu. Hikinen yö takana. Olin säästäväinen ja otin ilmastoinnin yöksi pois päältä. Se ei kannattanut. Kävin suihkussa. Vesi ei ollut kovin lämmintä mutta virkistävä kokemus kuitenkin. Aamu päivällä tuli taas lämmintä vettä. Hotellin aamupalalla oli tarjolla hedelmiä, muroja, jukurttia, leipää, leikkeleitä, tölkki kinkkua, munakokkelia, nakkeja, tuoremehuja joissa ei ollut niin paljon sokeria kuin Kreetalla ja kreikkalaista salaattia johon oli lisätty porkkanaraastetta, kinkkua ja pakaste maissia. Se oli jännä yhdistelmä. En alkanut väittelemään kokin kanssa kreikkalaisen salaatin raaka aineiden oikeellisuudesta. Olutta löytyy melkein joka kahviloista ja ravintoloista. Jos kaipaa viiniä ruuan kanssa sitä ei löydy kuin vähän paremmista ravintoloista. Rakennustyömaat näyttää melko samalta kuin suomessa. Täällä ei ole ihan niin kiire kuin suomessa ja valjaita ei näköjään tarvitse käyttää katon reunalla missä itse käyttäisin. Valupäivä on täälläkin näköjään perjantaisin niin kuin meilläkin ja ihan yhtä mukavalla tuulella on porukka kun valu alkaa klo 18 jälkeen perjantaina. Käytiin aamu päivällä Rynek Glowny aukiolla. Iso oli 200 x200 metriä. Oli kirkkoa, kahvilaa, ravintolaa, terassia ja Verkahalli. Siellä myytiin turistitavaraa. Kirkko oli hieno ja iso. Sisällä ei saanut kuvata. Vahtimestarin kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa arvostan. Hän jaksoi joka toiselle huomautella asiasta. Terassikahvilassa sorruin jälleen kerran tuopilliseen paikallista olutta vaikka luin menun huolella ja hartaasti tarjoilijan naputellessa kynää pöydän reunaan. Kahvilan pitäjällä oli myös vahanukkemuseo. Hetken epäilin että koiramme kurkkii näyteikkunassa. Bagelit ostettiin tulomatkalla vanhalta sedältä. Pöytä varattiin ravintolasta nimeltä Miodova. Pitäisi olla vähän parempaa seppälää. Annokset oli nättejä ja maukkaita. Hinnat oli tietenkin sen verran korkeammat että tällä rahalla olisi syönyt varmasti kaksi iltaa. No huomenna dieetti päivä.
Krakova
Kaupunkiloma paikaksi valittiin puolan Krakova. Sain kutsun Puolaan muutamalta Puolalaiselta rakennusmies ystävältäni. Tänä kesänä se toteutettiin. Lentokentällä suomen päässä kaikki toimi mainiosti. Kukaan ei saanut extra tarkastusta turvatarkastuksessa tällä kertaa. Lento kesti vain alle kaksi tuntia. Krakovan kentällä meitä piti olla vastassa oma taksikuski. Häntä etsittiin kentällä noin puolisen tuntia. Hän oli myöhässä. Löydettyämme kuskin kättelimme hänet ja lähdimme Transportterilla kohti hotellia. Vahvistuksessa luki että auto on mersu. Matka pysähtyi tietulliin. Kuski ajoi puomille ja kävi maksamassa tiemaksun toiselle luukulle. Aikaa meni mutta matka jatkui navigaattorin säestyksellä ja kuskin välillä tuskaillessa että ajoi taas ohi risteyksestä. Luotin häneen täysin. Melkein perille päästyämme kuski ei löytänyt hotellia vaikka poikamme sanoi että se on tuossa tien toisella puolella. Kuski pahoitteli että hänellä on ensimmäinen työpäivä tänään. Me emme olleet moksiskaan. Hänen täytyi soittaa pomolle ja kysyä missä hotellimme oli. Hän sai saman vastauksen että se on tien toisella puolella. Kävellen matkaa olisi ollut noin 50 metriä. Autolla siihen meni vartti mutta perille päästiin. Huonetta saimme odottaa vielä pari tuntia. Lähdimme ostosparatiisiin. Kiersimme sinne pelottavan asuinalueen kautta. Shoppailimme lähinnä meikkejä. Tyttäremme mainitsi myyjälle hakevansa makutuomariksi hänen fashion gay fatherinsa. Sain parempaa palvelua kuin vaimoni. Illalla kävimme syömässä terassilla. Paikka muistutti paljon Haniaa. Tipitkin lisättiin tarjoilijan puolesta laskuun. Täällä on hauskan niminen musiikkikanava Eskatv.
Kaupunkiloma paikaksi valittiin puolan Krakova. Sain kutsun Puolaan muutamalta Puolalaiselta rakennusmies ystävältäni. Tänä kesänä se toteutettiin. Lentokentällä suomen päässä kaikki toimi mainiosti. Kukaan ei saanut extra tarkastusta turvatarkastuksessa tällä kertaa. Lento kesti vain alle kaksi tuntia. Krakovan kentällä meitä piti olla vastassa oma taksikuski. Häntä etsittiin kentällä noin puolisen tuntia. Hän oli myöhässä. Löydettyämme kuskin kättelimme hänet ja lähdimme Transportterilla kohti hotellia. Vahvistuksessa luki että auto on mersu. Matka pysähtyi tietulliin. Kuski ajoi puomille ja kävi maksamassa tiemaksun toiselle luukulle. Aikaa meni mutta matka jatkui navigaattorin säestyksellä ja kuskin välillä tuskaillessa että ajoi taas ohi risteyksestä. Luotin häneen täysin. Melkein perille päästyämme kuski ei löytänyt hotellia vaikka poikamme sanoi että se on tuossa tien toisella puolella. Kuski pahoitteli että hänellä on ensimmäinen työpäivä tänään. Me emme olleet moksiskaan. Hänen täytyi soittaa pomolle ja kysyä missä hotellimme oli. Hän sai saman vastauksen että se on tien toisella puolella. Kävellen matkaa olisi ollut noin 50 metriä. Autolla siihen meni vartti mutta perille päästiin. Huonetta saimme odottaa vielä pari tuntia. Lähdimme ostosparatiisiin. Kiersimme sinne pelottavan asuinalueen kautta. Shoppailimme lähinnä meikkejä. Tyttäremme mainitsi myyjälle hakevansa makutuomariksi hänen fashion gay fatherinsa. Sain parempaa palvelua kuin vaimoni. Illalla kävimme syömässä terassilla. Paikka muistutti paljon Haniaa. Tipitkin lisättiin tarjoilijan puolesta laskuun. Täällä on hauskan niminen musiikkikanava Eskatv.
sunnuntai 21. tammikuuta 2018
Kotimatka
Herätys aamulla kello 0315. Ei eloveena maistunut tänä aamuna. Suihku ja aamukahvi. Matkalaiset kasaan ja menoksi. Moottoritie oli aamu viiden aikaan hiljainen. Lähtöselvitykset oli jo auki puoli kuuden aikaan. Kone lähtee kello 0800. Matkaopas pariskunta saattoi meidät turvatarkastukseen saakka. Luultavasti varmistelivat että varmasti lähdemme maasta pois. Jäähyväisten jätettyä he juoksivat pois. Turvatarkastus oli helppo rasti jälleen. Taxfreekauppojen hinnat oli kalliimmat kuin stokkalla. Koneeseen nousua odotellessa nauttiin kahvit. Koneeseen oli bussikuljetus. Koneen ikkunasta huomasin tutun auton kentän laidalla. Oppaamme olivat parkissa. Auto poistui paikalta kun viimeinen seurueemme jäsen oli koneessa sisällä. Osa matkailijoista oli samoja kuin viikko sitten meno lennolla. Venäläisiä oli varmasti 50%. Lento kesti 20min pidempään kuin mennessä. Nukuin koneessa enimmäkseen. Välillä heräsin kun twerkkaavan venäläismummon pakarat hankasi poskiani. Käytäväpaikka ei ollut paras vaihtoehto. Kotimaan kentälle saavuttuamme odotimme noin vartin laukkuja. Kävimme kentällä sämpylällä ennen kotimatkaa. Kotona odotti tyhjä jääkaappi. Uusi naapurimme oli tehnyt lumityöt meidänkin ovelta. Postilaatikko oli täynnä lähinnä laskuja. Huomenna haetaan nuorin poikamme hoidosta kotiin. Reissu oli todella rentouttava ja mukava vaikka autossakin tuli istuttua noin 2000km. Tällä reissulla ehti nähdä ja kokea paljon. Paljon enemmän kuin normi seuramatkoilla. Unohtui työt, surut, murheet ja tylsä päivärytmi. Isot kiitokset opas pariskunnallemme ❤. Huomenna karu paluu arkeen.
lauantai 20. tammikuuta 2018
Kuudes päivä
Eloveena syöty aamupalaksi. Mentiin La Orotavan keskustaan. Käytiin kanarialaisia parvekkeita katsomassa ja muutamassa turistikaupassa. Kävin myös keramiikkapajalla missä Maisa ja Nikokin vieraili ohjelmassaan Nikon ja Maisan luksusmatkat. Se oli herkkä ja tunnelmallinen hetki. Pääsin itsekkin pyörittämään dreijaa. En kiljunut vaan niin kovaa kuin Niko ohjelmassaan vaikka minullakin märkä savi lensi silmille. Hedelmäkulhostani oli tulossa täydellinen. Liiallinen veden käyttö kostautui lopussa. Hedelmäkulhoni muistutti valmiina haaksirikkoutunutta kirkkovenettä. Samassa paikassa oli myös erinvärisistä hiekoista tehtyjä taideteoksia lattialle. Sitten kävimme sata vuotta vanhassa kahvilassa. Osa työntekijöistä oli samaa ikäluokkaa. Pullat ja kakut tilattiin ensimmäiseltä vanhaa apteekkia muistuttavasta palvelupisteeltä. Kakkupalat laitettiin oikealla kakkulautaselle ja laitettiin sivuun. Sait kupongin mukaasi jonka jälkeen poistuit keittiön kautta saliin. Tarjoilijalle annettiin kuponki ja hän nouti kakkulautasen ja otti juomatilauksen vastaan. Mahtavia kakkuja. Kahvittelun jälkeen mentiin naapuri kylään joka lauantaisille maalaismarkkinoille. Vihanneksia, hedelmiä, lihaa, kalaa ja muuta mukavaa. Ostimme mausteita. Pussillinen kuivattua oreganoa lähti myös mukaan tai ainakin se siltä näytti. Ostettiin myös banaaneja, pullaa ja vihreä karvainen hedelmä jonka nimeä en muista. Shoppailun jälkeen mentiin Lagunan vanhaan kaupunkiin. Siellä on nunnaluostari josta nunnat jotka ovat koeajan jälkeen vannoneet valan eivät pääse ollenkaan ulos. Nunnille on tehty oma kattoterassi jossa on tirkistelyikkunat. Sieltä voivat katsella maailmanmenoa ja muita ihmisiä. Ennen vanhaan sinne on myös laitettu nuoria tyttöjä joiden käytös on ollut paheksuttavaa. Kävimme kahvilassa jossa miehet eivät saaneet käyttää vessaa ennenkuin olivat tilanneet jotain. Naiset olivat tervetulleita vessaan ilman tilauksiakin. Painelin suoraan vessaan. Tarjoilija repi minut pois siltä housut kintuissa ja pakarat loistaen salin puolelle. Hirveässä virtsahädässä, iso tuoppi nenän edessä ja housut kintuissa tarjoilijan hihittäessä ja laskiessa antamiani hiluja ehdotin tarjoilijattarelle kyseistä nunnaluostaria loppuelämän paikaksi. En suosittele kahvilaa kenellekkään. Kiertelimme Lagunan vanhaa kaupunkia. Mukavan rauhallista liikkeiden ollessa siestan ajan kiinni kello 14-17. Kävimme tapaksilla kävelyn jälkeen. Tapaspaikka oli mukava. Paikalliset oli ruokatunnilla. Eikä tilaa meidän 8 hengen seurueelle helposti löytynyt. Tarjoilija hoiti homman nopeasti ja hienotunteisesti. Tarjoilija nosti turistipariskunnan eväät ikkunanlaudalle ja siirsi toisen pöydän kiinni pariskunnan käytössä olleeseen pöytään. Ilmoitti meille että he olivat valmiit ja toivotti meidät tervetulleiksi. Pyöräilyharrastajia täällä on paljon monista maista jotka tukkivat ahtaat ja mutkaiset tiet. Täällä on tapana jos ajat autolla jonon viimeisenä niin silloin vilkutat hätävilkulla tai muuten vaan vilkulla perässä oleville äkkipysäyksen merkiksi. Se on kyllä hyvä juttu sillä täällä on oman elämänsä Ari Vatasia ja Hannu Mikkoloita kaikki kuskit. Kärsivällisempiä kuljettajat on täällä kuin suomessa. Ei ole niin kiire ettei linja-auto lastillista ehtisi ottaa kyytiin keskeltä tietä vaikka ruuhkaa olisi takana kuin kehä ykkösellä puoli neljän aikaan. Taskuun peruutukselle annetaan myös tilaa ja aikaa mukavasti vaikka se vielä kolmannella yritykselläkään mahtuisi parkkiin. Ihmisiä Teneriffalla on 1,5 miljoonaa ja autoja 4,5 miljoonaa. Lidlissä oli edullista vessapaperi. Hedelmä minkä nimeä en muistanut on kajottikurpitsa. Kurkkukasveihin kuuluva köynnös. Voi syödä raakana tai kypsänä. Sain viestiä tänään kirjeenvaihtoystävältäni Balilta asti. Viesti oli lähetetty mesessä 16.1.2018. Sain viestin vasta tänään itselleni tiedoksi. Minulle toivotettiin hyvää matkaa. Ystäväni kertoi että Henrik tuo punapartainen matkaopas Kreetalta on nyt Balilla oppaana ja samat punaiset satiinishortsit yllä opastaa turisteja. Ystäväni mies oli saanut samanlaista lähiopastusta kuin minäkin jos sain. Toivottavasti hän pitää siitä. Balilla oli lämmintä +31 astetta. Täällä Teneriffalla voitin ainakin alimman lämpötilan kun teidellä oli matalimmillaan +3 astetta.
Huomenna pitäisi lähteä kotiin. Aamulento. Suomeen on kuulema satanut ihan vtusti lunta.
Moe
Huomenna pitäisi lähteä kotiin. Aamulento. Suomeen on kuulema satanut ihan vtusti lunta.
Moe
perjantai 19. tammikuuta 2018
viides päivä
Tänään mentii Loro parkkiin. Euroopan suuri ja maailman kolmanneksi suurin eläinpuisto. Liput 35€ turisteilta. Paikallisilta 19,50€. Löytyy myös vuosilippuja. Ensin virtsalle. Siitäkin sai maksaa omantunnon mukaan vessoissa. Henkilökunta oli paikalla koko ajan vessojen ulokopuolella tosin. Kukaan ei pyyhkinyt pyllyäni. Maksu tapahtui vessan ulkopuolella kolehtiin. Vessahenkilökunnalta sai kiitoksen ja silmäniskun. Vessat oli tosi siistit. Missään ei vain ollut paperia. Puistosta löytyi paljon erinlaisia eläimiä. Kissoja, koiria, kaloja, apinoita, marsuja, krokotiilejä, lintuja, nikejä, meduusoja ja venäläisiä. Myös kaikki kuvattiin kuin ruotsin laivaan tullessa. Kuvan hinta 6,50€. Olimme eläinten parissa puolipäivää. Enemmän aikaa olisi kyllä saanut menemään puistossa. Ajoimme possujunalla takaisin puerto de la cruziin hakemaan autoa parkista. Junan pysähdyttyä kävimme katsomassa vaahtopäitä. Punainen lippu liehui rannalla. Surffarit olivat laineilla. Heitä ei punainen lippu häirinnyt. Mutta mitäpä siellä vedessä tekisikään jos ei ole aaltoja. Kävimme kaupassa tai parissa. Haimme kalaa, lihaa, vihanneksia ja katkarapuja. Vihanneksiakaan ei tarvinnut itse punnita. Myyjä hoiti homman. Auton parkistakaan ei tarvinnut maksaa mitään kun kauppaostokset ylitti 24€. En kyllä oisi itse ajanut minibussia parkkihalliin. Sen verran ahtaat on parkkihallit täälllä. Mutta niin on myös parkkiruudutkin. Ostimme kotiin viemisiksi keskivertoa parempaa punaviiniä. Pyörittelin kaupassa pulloa puntaroiden hintaa onko pullo 1,65€ arvoinen. Halvin olut oli 0,24€/tölkki. Hyvää olutta on. Ruokakassi on täällä noin kolmasosan suomen hinnasta. Illalla tehtiin hotpottia mongolialaiseen tapaan. Lihaa, kalaa, katkarapuja, kiinankaalia, sieniä, viiriäisen munia, kurkkuja, inkivääriä, valkosipulia keitellään chilillä höystetyllä tulisessa liemessä ja nautitaan puikoilla. Lusikan tai kauhan käyttö on kielletty. Eli todella työlästä ja aikaa vievää touhua. Ei nälkäisen ihmisen touhua. Hermon polttaa helposti puikkojen kanssa ja sormet kiehuvassa liemessä. Tämä mongolialainen pata ei liity mitenkään espanialaisuuteen. Matkanjohtaja halusi vain fiilistellä muutaman vuoden takaista kiinan reissuaan. Hyvää oli.
Moe
torstai 18. tammikuuta 2018
neljäs päivä
Kello on 8 aamulla ja vettä sataa. Tänään on menemme ennakkoäänestämään suomen tulevaa presidenttiä. Onneksi otin matkaan rippipuvun tällaisia tilaisuuksia varten. Äänestyspaikalla (suomiseura) oli ruuhkaa. Äänestyskortti oli vippilippu jonon ohi. Eipä ollut vippilippua mukana. En jäänyt jonottamaan. Jonoa oli yhtä paljon kuin eläkepäivänä pankin konttoriin. Päädyin kuitenkin äänioluelle. Anniskeluravintola missä nautin äänestysoluen samassa pöydässä istui pari poliisia kahvilla ja donitsilla. Täällä paikka on silloin erinomainen kun poliisitkin viihtyvät siellä. Juttelin poliisin kanssa heidän mitsustaan. Kehuin pajeroa kovasti. Käsirautoja alettiin kaivella vyöltä. Sitten muistin että täällä mitsu on montero. Pajero taisi tarkoittaa mulkkua. Sain anteeksi turistikömmähdykseni tarjoamalla suklaa päälysteiset donitsit. Kävin isossa marketissa katsomassa löytyykö ruisleipää mutta se oli loppu. Huomasin vihannesosaston jälkeen kesärengashyllyn. Sopivaa profiilia ei löytynyt ja hinnat oli korkeammat kuin suomalaisissa rengasliikkeissä ja talvirenkaathan ne on tällä hetkellä meidän autosta loppu. Asioin siis edelleen Auto Ringissä. Siemen kauppa löytyi myös. Mutta tällä reissulla niitä ei ehdi kasvattaa täällä. Täällä saa kasvattaa kahta marihuanakasvia omaan käytöön. Ei saa kasvattaa myynti tarkoitukseen. Sitten käytiin syömässä muuta arepaleipä hyvillä täytteillä. Jälkkäriksi käytiin tuttujen kahvilassa nauttimassa muutama mojito, jamaicankahvi rommilla ja zaperoco. Sitten oli vuorossa minigolffia. Kaikki 18 koloa. Toiseksi vanhin erityislapsemme oli edellisessä kahvilassa saanut tosi paskaa jamaican kahvia. Siinä oli liikaa rommia ja kahvia. Siitä kimpaantuneena ja muutaman örrimörriärinämurinan saattelema purskautti pillillä jamaican kahvit päälleni. Sama terrorisointi jatkui viheriöllä. Säännöt olivat hakusessa kuinka paljon vallin reunasta saa ottaa pallon irti. Maila viuhui ja kaktuksen piikit lenteli. Kävin vaihtamassa pojalle kumisen mailan jatkoradoille. Karvas häviö 8 hengen seureesta jäin kakkoseksi. Illalla grillattiin makkaraa ja kesäkurpitsaa.
keskiviikko 17. tammikuuta 2018
kolmas päivä
Hyvin nukuttu yö takana. Tänään lähdemme autoillen kohti etelää Playa de las Americas on määränpää. Turistikohde. Automatka kestää reilusti yli tunnin. Kierrämme Teiden kautta. Matkalla näimme ja pysähdyimme kuvaamaan ihmisten olevia kamelikenneleitä. Seuraava etappi oli 4min minuutin päästä. Paikallinen virkistäytymisalue tulivuoren kraaterin pohjalla. Hieno paikka. Grillipaikkoja, penkkirivejä, leikkipaikka, vesivessat ja ravintola. Kaupunki hoitaa aluetta. Tänne paikalliset kokoontuvat viikonloppuisin ja juhannuksena viettämään perheen kanssa aikaa. Juhannuksena täälläkin poltetaan kokkoja niin kuin suomessakin. Sitä en tiedä juovatko yhtä paljon kirkkaita alkoholijiomia juhannuksena kuin suomalaiset. Hiljaista oli tänään koska lämpötila näin korkealla on +9 astetta. Saksalaisia turisteja oli vain pääsääntöisesti paikalla. Heidät on helppo tunnistaa, kaikilla on vaelluskengät jalassa. Mitä korkeammalle tulemme kohti Teideä niin ilma kylmenee ja tiet on kuurassa ja on lumivaaran merkkejä. Liikenteessä täällä on promilleraja nolla mutta viiniä ei lasketa alkoholiksi koska se ruokajuoma. Teidellä lämpötila oli +7. Täällä on kuvattu star wars elokuva episodi 3. Täällä käy paljon myös vaeltajia jotka lähtevät hepposin eväin liikenteeseen. Osa eksyy matkalle. Pari vuotta sitten muuan vaeltavaturisti eksyi vuoristoon mutta löytyi noin kuukausi sitten. Ei tosin elossa enää. Sitten pysähdyttiin katsomaan suurensuurta kanarianmäntyä ja isohan se oli. Seuraavaksi kahvia ja pullaa. Churroja kasteltiin kaakaoon. Hyvää oli. Las Americas lämpötila +22. Asunnottomat olivat vallanneet vanhan hotellin. Viihtyisän näköinen paikka. Suurin osa näytti olevan hymyileviä hippejä. Rantojen hiekka on tuotu saharasta siksi täällä on vaalea ranta. Muuten se olisi mustaa tuhkan väristä hiekkaa. Täällä on myös samat yön timot myymässä kelloja ja aurinkolaseja elinikäisellä takuulla kuin Kreikassakin. Viheriöllä kävimme puttaamassa ja voittaja oli tietenkin minä. Nyt kotia kohti Lidlin kautta.
Moe
Moe
Toinen päivä
Menin nukkumaan yöllä kello 0132. Heräsin kello 0558 uuteen aamuun. Kävin aamusuihkussa. Eloveena aamu. Aamupalan jälkeen putkiremonttia alkuperäisillä suomalaisilla putkiosilla. Lämmin vesi saatiin helposti muutaman tunnin ponnistelujen jälkeen toimimaan. Vesikiertopatterit jäivät vielä kylmäksi. Siirsimme remonttiajankohtaa myöhemmäksi. Sisälämpötila jäi kuitenkin plussan puolelle +14. Shortseista en luovu. Vilpoinen keli sai viikko sitten sheivattujen reisieni sängen muistuttamaan -90 luvun jenkkisiili hiusmuotia. Onnistuneesta työstä palkitsin itseni muutamalla paikallisella Dorada oluella. Asuksessamme kerrottiin asuvan sisiliskoja jotka tulevat oven raosta tai jostain muusta pienestä reijästä. Oven avatessani sänkyssä makoili 50cm iguaani. Epäilin että se ei oven raosta mahdu sisälle. Lähdimme autolla liikkeelle. Shell huoltoasemalla tankkauspalvelu ja edulliset polttoainehinnat. Diesel suomessa 1,30€/Litra täällä 0,80€/Litra. Tankki täynnä matkaa jatkettiin paikallisen tuttava pariskunnan luokse. Täällä kaikilla pitää olla turvavyöt kytkettynä autossa jos joku on ilman vyötä ja miliisi pysäyttää niin koko auton seurue saa sakot. Ennen kyläreissua käytiin hakemassa viini/maatilalta lihatonta perunamunakasta ja tyhjiin vesipulloihin tankattiin viiniä. Maatila oli hyvin suojattu. Parkkipaikan perusteella olisi luullut tulleensa paikallisen pärnäsen korjaamolle. Hyvä palvelu siellä oli isot aikuiset miehet halasivat ja pussasivat tervetulleeksi. Viini nautittiin kun odotettiin ruokaa. Tuttava pariskunnan luona taas halailtiin ja pussailtiin. Syötiin lihatonta perunamunakasta joka sisältä kahta erinlaista lihaa, kesäkurpitsaa paistettuna, kakkua, hedelmiä ja täytettyjä arepasleipiä. Juomaksi oli viiniä, vettä ja kahvia. Pariskunnan emännän veli Ricardo soittettiin paikalle myös ihmettelemään suomalaisia turisteja. Hänelle me olimme tuttu näky koska hänellä oli ruotsalainen vaimo. Ricardo ei ehtinyt olla seurassamme kuin pari tuntia ja nautti vain pari lasia viiniä koska hän oli lähdössä töihin. Ricardo on töissä laivalla konemiehenä. Kaksi kuukautta merillä ja maissa vapaata 37 päivää. Kun suomessa sanotaan tuun käveseen kahvilla, se tarkoittaa myös sitä. Asumaan ei jäädä. Täällä kun kävästään niin siinä menee puolipäivää ja vatsa on täynnä mutta vasta alkupaloista. Lähtö koitti ja taas halailtiin ja pussailtiin. Sitten siirryimme ostoparatiisiin. Oston huumaa riitti yhtä paljon kuin suomessakin. Suuresta urheiluliikkeestä löysin sukkia mutta en mölkkypeliä. Uutisissa kerrottiin että Teiden tie oli suljettu. Eli tie mikä menee tulivuorelle.siellä oli satanut lunta ja tiet olivat jäässä. Arvatkaa montako lumiauraa saarella on?? Kyllä vain yksi joka huolehtii koko saaren talvi kunnossa pidosta. Tuskin täällä enempää tarvisisikaan. Illallinen nautittiin shoppailun jälkeen siellä paikallisessa maatilakorjaamossa. Paikan omistaja on Carlos. Carlosin poika haluaisi käydä suomessa. Sanoin et menetä mitään vaikka et kävisikään. Siellä on aivan prkl kylmä. Tarjolla oli talon salaatti, viiniä, saksalaista olutta ja pääruuaksi lihaa ja perunoita. Sitten nukkumaan.
Moe
Moe
tiistai 16. tammikuuta 2018
Talviloma
Moe
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)