sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Kotimatka


Herätys aamulla kello 0315. Ei eloveena maistunut tänä aamuna. Suihku ja aamukahvi. Matkalaiset kasaan ja menoksi. Moottoritie oli aamu viiden aikaan hiljainen. Lähtöselvitykset oli jo auki puoli kuuden aikaan. Kone lähtee kello 0800. Matkaopas pariskunta saattoi meidät turvatarkastukseen saakka. Luultavasti varmistelivat että varmasti lähdemme maasta pois. Jäähyväisten jätettyä he juoksivat pois. Turvatarkastus oli helppo rasti jälleen. Taxfreekauppojen hinnat oli kalliimmat kuin stokkalla. Koneeseen nousua odotellessa nauttiin kahvit. Koneeseen oli bussikuljetus. Koneen ikkunasta huomasin tutun auton kentän laidalla. Oppaamme olivat parkissa. Auto poistui paikalta kun viimeinen seurueemme jäsen oli koneessa sisällä. Osa matkailijoista oli samoja kuin viikko sitten meno lennolla. Venäläisiä oli varmasti 50%. Lento kesti 20min pidempään kuin mennessä. Nukuin koneessa enimmäkseen. Välillä heräsin kun twerkkaavan venäläismummon pakarat hankasi poskiani. Käytäväpaikka ei ollut paras vaihtoehto. Kotimaan kentälle saavuttuamme odotimme noin vartin laukkuja. Kävimme kentällä sämpylällä ennen kotimatkaa. Kotona odotti tyhjä jääkaappi. Uusi naapurimme oli tehnyt lumityöt meidänkin ovelta. Postilaatikko oli täynnä lähinnä laskuja. Huomenna haetaan nuorin poikamme hoidosta kotiin. Reissu oli todella rentouttava ja mukava vaikka autossakin tuli istuttua noin 2000km. Tällä reissulla ehti nähdä ja kokea paljon. Paljon enemmän kuin normi seuramatkoilla. Unohtui työt, surut, murheet ja tylsä päivärytmi. Isot kiitokset opas pariskunnallemme ❤. Huomenna karu paluu arkeen.

lauantai 20. tammikuuta 2018

Kuudes päivä

Eloveena syöty aamupalaksi. Mentiin La Orotavan keskustaan. Käytiin kanarialaisia parvekkeita katsomassa ja muutamassa turistikaupassa. Kävin myös keramiikkapajalla missä Maisa ja Nikokin vieraili ohjelmassaan Nikon ja Maisan luksusmatkat. Se oli herkkä ja tunnelmallinen hetki. Pääsin itsekkin pyörittämään dreijaa. En kiljunut vaan niin kovaa kuin Niko ohjelmassaan vaikka minullakin märkä savi lensi silmille.  Hedelmäkulhostani oli tulossa täydellinen. Liiallinen veden käyttö kostautui lopussa. Hedelmäkulhoni muistutti valmiina haaksirikkoutunutta kirkkovenettä. Samassa paikassa oli myös erinvärisistä hiekoista tehtyjä taideteoksia lattialle. Sitten kävimme sata vuotta vanhassa kahvilassa. Osa työntekijöistä oli samaa ikäluokkaa. Pullat ja kakut tilattiin ensimmäiseltä vanhaa apteekkia muistuttavasta palvelupisteeltä. Kakkupalat laitettiin oikealla kakkulautaselle ja laitettiin sivuun. Sait kupongin mukaasi jonka jälkeen poistuit keittiön kautta saliin. Tarjoilijalle annettiin kuponki ja hän nouti kakkulautasen ja otti juomatilauksen vastaan. Mahtavia kakkuja. Kahvittelun jälkeen mentiin naapuri kylään joka lauantaisille maalaismarkkinoille. Vihanneksia, hedelmiä, lihaa, kalaa ja muuta mukavaa. Ostimme mausteita. Pussillinen kuivattua oreganoa lähti myös mukaan tai ainakin se siltä näytti. Ostettiin myös banaaneja, pullaa ja vihreä karvainen hedelmä jonka nimeä en muista. Shoppailun jälkeen mentiin Lagunan vanhaan kaupunkiin. Siellä on nunnaluostari josta nunnat jotka ovat koeajan jälkeen vannoneet valan eivät pääse ollenkaan ulos. Nunnille on tehty oma kattoterassi jossa on tirkistelyikkunat. Sieltä voivat katsella maailmanmenoa ja muita ihmisiä. Ennen vanhaan sinne on myös laitettu nuoria tyttöjä joiden käytös on ollut paheksuttavaa.  Kävimme kahvilassa jossa miehet eivät saaneet käyttää vessaa ennenkuin olivat tilanneet jotain. Naiset olivat tervetulleita vessaan ilman tilauksiakin. Painelin suoraan vessaan. Tarjoilija repi minut pois siltä housut kintuissa ja pakarat loistaen salin puolelle.  Hirveässä virtsahädässä, iso tuoppi nenän edessä ja housut kintuissa tarjoilijan hihittäessä ja laskiessa antamiani hiluja ehdotin tarjoilijattarelle kyseistä nunnaluostaria loppuelämän paikaksi. En suosittele kahvilaa kenellekkään. Kiertelimme Lagunan vanhaa kaupunkia. Mukavan rauhallista liikkeiden ollessa siestan ajan kiinni kello 14-17. Kävimme tapaksilla kävelyn jälkeen. Tapaspaikka oli mukava. Paikalliset oli ruokatunnilla. Eikä tilaa meidän 8 hengen seurueelle helposti löytynyt. Tarjoilija hoiti homman nopeasti ja hienotunteisesti. Tarjoilija nosti turistipariskunnan eväät ikkunanlaudalle ja siirsi toisen pöydän kiinni pariskunnan käytössä olleeseen pöytään. Ilmoitti meille että he olivat valmiit ja toivotti meidät tervetulleiksi. Pyöräilyharrastajia täällä on paljon monista maista jotka tukkivat ahtaat ja mutkaiset tiet. Täällä on tapana jos ajat autolla jonon viimeisenä niin silloin  vilkutat hätävilkulla tai muuten vaan vilkulla perässä oleville äkkipysäyksen merkiksi. Se on kyllä hyvä juttu sillä täällä on oman elämänsä Ari Vatasia ja Hannu Mikkoloita kaikki kuskit. Kärsivällisempiä kuljettajat on täällä kuin suomessa. Ei ole niin kiire ettei linja-auto lastillista ehtisi ottaa kyytiin keskeltä tietä vaikka ruuhkaa olisi takana kuin kehä ykkösellä puoli neljän aikaan. Taskuun peruutukselle annetaan myös tilaa ja aikaa mukavasti vaikka se vielä kolmannella yritykselläkään mahtuisi parkkiin. Ihmisiä Teneriffalla on 1,5 miljoonaa ja autoja 4,5 miljoonaa. Lidlissä oli edullista vessapaperi. Hedelmä minkä nimeä en muistanut on kajottikurpitsa. Kurkkukasveihin kuuluva köynnös. Voi syödä raakana tai kypsänä. Sain viestiä tänään kirjeenvaihtoystävältäni Balilta asti. Viesti oli lähetetty mesessä 16.1.2018. Sain viestin vasta tänään itselleni tiedoksi. Minulle toivotettiin hyvää matkaa. Ystäväni kertoi että Henrik tuo punapartainen matkaopas Kreetalta on nyt Balilla oppaana ja samat punaiset satiinishortsit yllä opastaa turisteja. Ystäväni mies oli saanut samanlaista lähiopastusta kuin minäkin jos sain. Toivottavasti hän pitää siitä. Balilla oli lämmintä +31 astetta. Täällä Teneriffalla voitin ainakin alimman lämpötilan kun teidellä oli matalimmillaan +3 astetta.
Huomenna pitäisi lähteä kotiin. Aamulento. Suomeen on kuulema satanut ihan vtusti lunta.
Moe


perjantai 19. tammikuuta 2018

viides päivä

Tänään mentii Loro parkkiin. Euroopan suuri ja maailman kolmanneksi suurin eläinpuisto. Liput 35€ turisteilta. Paikallisilta 19,50€. Löytyy myös vuosilippuja. Ensin virtsalle. Siitäkin sai maksaa omantunnon mukaan vessoissa. Henkilökunta oli paikalla koko ajan vessojen ulokopuolella tosin. Kukaan ei pyyhkinyt pyllyäni. Maksu tapahtui vessan ulkopuolella kolehtiin. Vessahenkilökunnalta sai kiitoksen ja silmäniskun. Vessat oli tosi siistit. Missään ei vain ollut paperia. Puistosta löytyi paljon erinlaisia eläimiä. Kissoja, koiria, kaloja, apinoita, marsuja, krokotiilejä, lintuja, nikejä, meduusoja ja venäläisiä. Myös kaikki kuvattiin kuin ruotsin laivaan tullessa. Kuvan hinta 6,50€. Olimme eläinten parissa puolipäivää. Enemmän aikaa olisi kyllä saanut menemään puistossa. Ajoimme possujunalla takaisin puerto de la cruziin hakemaan autoa parkista. Junan pysähdyttyä kävimme katsomassa vaahtopäitä. Punainen lippu liehui rannalla. Surffarit olivat laineilla. Heitä ei punainen lippu häirinnyt. Mutta mitäpä siellä vedessä tekisikään jos ei ole aaltoja. Kävimme kaupassa tai parissa. Haimme kalaa, lihaa, vihanneksia ja katkarapuja. Vihanneksiakaan ei tarvinnut itse punnita. Myyjä hoiti homman. Auton parkistakaan ei tarvinnut maksaa mitään kun kauppaostokset ylitti 24€. En kyllä oisi itse ajanut minibussia parkkihalliin. Sen verran ahtaat on parkkihallit täälllä. Mutta niin on myös parkkiruudutkin. Ostimme kotiin viemisiksi keskivertoa parempaa punaviiniä. Pyörittelin kaupassa pulloa puntaroiden hintaa onko pullo 1,65€ arvoinen. Halvin olut oli 0,24€/tölkki. Hyvää olutta on. Ruokakassi on täällä noin kolmasosan suomen hinnasta. Illalla tehtiin hotpottia mongolialaiseen tapaan. Lihaa, kalaa, katkarapuja, kiinankaalia, sieniä, viiriäisen munia, kurkkuja, inkivääriä, valkosipulia keitellään chilillä höystetyllä tulisessa liemessä ja nautitaan puikoilla. Lusikan tai kauhan käyttö on kielletty. Eli todella työlästä ja aikaa vievää touhua. Ei nälkäisen ihmisen touhua. Hermon polttaa helposti puikkojen kanssa ja sormet kiehuvassa liemessä. Tämä mongolialainen pata ei liity mitenkään espanialaisuuteen. Matkanjohtaja halusi vain fiilistellä muutaman vuoden takaista kiinan reissuaan. Hyvää oli.




Moe

torstai 18. tammikuuta 2018

neljäs päivä


Kello on 8 aamulla ja vettä sataa. Tänään on menemme ennakkoäänestämään suomen tulevaa presidenttiä. Onneksi otin matkaan rippipuvun tällaisia tilaisuuksia varten. Äänestyspaikalla (suomiseura) oli ruuhkaa. Äänestyskortti oli vippilippu jonon ohi. Eipä ollut vippilippua mukana. En jäänyt jonottamaan. Jonoa oli yhtä paljon kuin eläkepäivänä pankin konttoriin. Päädyin kuitenkin äänioluelle. Anniskeluravintola missä nautin äänestysoluen samassa pöydässä istui pari poliisia kahvilla ja donitsilla. Täällä paikka on silloin erinomainen kun poliisitkin viihtyvät siellä. Juttelin poliisin kanssa heidän mitsustaan. Kehuin pajeroa kovasti. Käsirautoja alettiin kaivella vyöltä. Sitten muistin että täällä mitsu on montero. Pajero taisi tarkoittaa mulkkua. Sain anteeksi turistikömmähdykseni tarjoamalla suklaa päälysteiset donitsit. Kävin isossa marketissa katsomassa löytyykö ruisleipää mutta se oli loppu. Huomasin vihannesosaston jälkeen kesärengashyllyn.  Sopivaa profiilia ei löytynyt ja hinnat oli korkeammat kuin suomalaisissa rengasliikkeissä ja talvirenkaathan ne on tällä hetkellä meidän autosta loppu. Asioin siis edelleen Auto Ringissä. Siemen kauppa löytyi myös. Mutta tällä reissulla niitä ei ehdi kasvattaa täällä. Täällä saa kasvattaa kahta marihuanakasvia omaan käytöön. Ei saa kasvattaa myynti tarkoitukseen. Sitten käytiin syömässä muuta arepaleipä hyvillä täytteillä. Jälkkäriksi käytiin tuttujen kahvilassa nauttimassa muutama mojito, jamaicankahvi rommilla ja zaperoco. Sitten oli vuorossa minigolffia. Kaikki 18 koloa. Toiseksi vanhin erityislapsemme oli edellisessä kahvilassa saanut tosi paskaa jamaican kahvia. Siinä oli liikaa rommia ja kahvia. Siitä kimpaantuneena ja muutaman örrimörriärinämurinan saattelema purskautti pillillä jamaican kahvit päälleni. Sama terrorisointi jatkui viheriöllä. Säännöt olivat hakusessa kuinka paljon vallin reunasta saa ottaa pallon irti. Maila viuhui ja kaktuksen piikit lenteli. Kävin vaihtamassa pojalle  kumisen mailan jatkoradoille. Karvas häviö 8 hengen seureesta jäin kakkoseksi. Illalla grillattiin makkaraa ja kesäkurpitsaa.



Moe
         

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

kolmas päivä

Hyvin nukuttu yö takana. Tänään lähdemme autoillen kohti etelää Playa de las Americas on määränpää. Turistikohde. Automatka kestää reilusti yli tunnin. Kierrämme Teiden kautta. Matkalla näimme ja pysähdyimme kuvaamaan ihmisten olevia kamelikenneleitä. Seuraava etappi oli 4min minuutin päästä. Paikallinen virkistäytymisalue tulivuoren kraaterin pohjalla. Hieno paikka. Grillipaikkoja, penkkirivejä, leikkipaikka, vesivessat ja ravintola. Kaupunki hoitaa aluetta. Tänne paikalliset kokoontuvat viikonloppuisin ja juhannuksena viettämään perheen kanssa aikaa. Juhannuksena täälläkin poltetaan kokkoja niin kuin suomessakin. Sitä en tiedä juovatko yhtä paljon kirkkaita alkoholijiomia juhannuksena kuin suomalaiset. Hiljaista oli tänään koska lämpötila näin korkealla on +9 astetta. Saksalaisia turisteja oli vain pääsääntöisesti paikalla. Heidät on helppo tunnistaa, kaikilla on vaelluskengät jalassa. Mitä korkeammalle tulemme kohti Teideä niin ilma kylmenee ja tiet on kuurassa ja on lumivaaran merkkejä. Liikenteessä täällä on promilleraja nolla mutta viiniä ei lasketa alkoholiksi koska se ruokajuoma. Teidellä lämpötila oli +7. Täällä on kuvattu star wars elokuva episodi 3. Täällä käy paljon myös vaeltajia jotka lähtevät hepposin eväin liikenteeseen. Osa eksyy matkalle. Pari vuotta sitten muuan vaeltavaturisti eksyi vuoristoon mutta löytyi noin kuukausi sitten. Ei tosin elossa enää. Sitten pysähdyttiin katsomaan suurensuurta kanarianmäntyä ja isohan se oli. Seuraavaksi kahvia ja pullaa. Churroja kasteltiin kaakaoon. Hyvää oli. Las Americas lämpötila +22. Asunnottomat olivat vallanneet vanhan hotellin. Viihtyisän näköinen paikka. Suurin osa näytti olevan hymyileviä hippejä.  Rantojen hiekka on tuotu saharasta siksi täällä on vaalea ranta. Muuten se olisi mustaa tuhkan väristä hiekkaa. Täällä on myös samat yön timot myymässä kelloja ja aurinkolaseja elinikäisellä takuulla kuin Kreikassakin. Viheriöllä kävimme puttaamassa ja voittaja oli tietenkin minä. Nyt kotia kohti Lidlin kautta.
Moe


Toinen päivä

Menin nukkumaan yöllä kello 0132. Heräsin kello 0558 uuteen aamuun. Kävin aamusuihkussa. Eloveena aamu. Aamupalan jälkeen putkiremonttia alkuperäisillä suomalaisilla putkiosilla. Lämmin vesi saatiin helposti muutaman tunnin ponnistelujen jälkeen toimimaan. Vesikiertopatterit jäivät vielä kylmäksi. Siirsimme remonttiajankohtaa myöhemmäksi. Sisälämpötila jäi kuitenkin plussan puolelle +14. Shortseista en luovu. Vilpoinen keli sai viikko sitten sheivattujen reisieni sängen muistuttamaan -90 luvun jenkkisiili hiusmuotia. Onnistuneesta työstä palkitsin itseni muutamalla paikallisella Dorada oluella. Asuksessamme kerrottiin asuvan sisiliskoja jotka tulevat oven raosta tai jostain muusta pienestä reijästä. Oven avatessani sänkyssä makoili 50cm iguaani. Epäilin että se ei oven raosta mahdu sisälle. Lähdimme autolla liikkeelle. Shell huoltoasemalla tankkauspalvelu ja edulliset polttoainehinnat. Diesel suomessa 1,30€/Litra täällä 0,80€/Litra. Tankki täynnä matkaa jatkettiin paikallisen tuttava pariskunnan luokse. Täällä kaikilla pitää olla turvavyöt kytkettynä autossa jos joku on ilman vyötä ja miliisi pysäyttää niin koko auton seurue saa sakot. Ennen kyläreissua käytiin hakemassa viini/maatilalta lihatonta perunamunakasta ja tyhjiin vesipulloihin tankattiin viiniä. Maatila oli hyvin suojattu. Parkkipaikan perusteella olisi luullut tulleensa paikallisen pärnäsen korjaamolle. Hyvä palvelu siellä oli isot aikuiset miehet halasivat ja pussasivat tervetulleeksi. Viini nautittiin kun odotettiin ruokaa. Tuttava pariskunnan luona taas halailtiin ja pussailtiin. Syötiin lihatonta perunamunakasta joka sisältä kahta erinlaista lihaa, kesäkurpitsaa paistettuna, kakkua, hedelmiä ja täytettyjä arepasleipiä. Juomaksi oli viiniä, vettä ja kahvia. Pariskunnan emännän veli Ricardo soittettiin paikalle myös ihmettelemään suomalaisia turisteja. Hänelle me olimme tuttu näky koska hänellä oli ruotsalainen vaimo.  Ricardo ei ehtinyt olla seurassamme kuin pari tuntia ja nautti vain pari lasia viiniä koska hän oli lähdössä töihin. Ricardo on töissä laivalla konemiehenä. Kaksi kuukautta merillä ja maissa vapaata 37 päivää. Kun suomessa sanotaan tuun käveseen kahvilla, se tarkoittaa myös sitä. Asumaan ei jäädä. Täällä kun kävästään niin siinä menee puolipäivää ja vatsa on täynnä mutta vasta alkupaloista. Lähtö koitti ja taas halailtiin ja pussailtiin. Sitten siirryimme ostoparatiisiin. Oston huumaa riitti yhtä paljon kuin suomessakin. Suuresta urheiluliikkeestä löysin sukkia mutta en mölkkypeliä. Uutisissa kerrottiin että Teiden tie oli suljettu. Eli tie mikä menee tulivuorelle.siellä oli satanut lunta ja tiet olivat jäässä. Arvatkaa montako lumiauraa saarella on?? Kyllä vain yksi joka huolehtii koko saaren talvi kunnossa pidosta. Tuskin täällä enempää tarvisisikaan. Illallinen nautittiin shoppailun jälkeen siellä paikallisessa maatilakorjaamossa. Paikan omistaja on Carlos. Carlosin poika haluaisi käydä suomessa. Sanoin et menetä mitään vaikka et kävisikään. Siellä on aivan prkl kylmä. Tarjolla oli talon salaatti, viiniä, saksalaista olutta ja pääruuaksi lihaa ja perunoita. Sitten nukkumaan.
Moe

tiistai 16. tammikuuta 2018

Talviloma

Talviloma päätettiin viettää tällä kertaa hieman lämpimässä. Suunnaksi otimme Teneriffan. Menemme siis sinne missä on paljon vanhuksia ja Saksalaisia. Työkaverini kehui myös paikkaa ja oli myös pari viikkoa sitten käynyt siellä. Hänkin on kohta eläkeläinen. Pienelle viisi vuotiaalle Mastiffin pennullemme löytyi helposti koirahotelli paikka tutusta ja hyvästä hotellista. Edulliset lennot otettiin halpalentoyhtiöstä ja majapaikka löytyi helposti appiukon nurkista. Kentällä lähtöselvitysautomaatti oli kokeneelle maailmanmatkaajalle helppo rasti mutta ei minulle. Turvatarkastus yhtä tylsä kuin aina ennenkin vaikka tarkoituksella jätinkin kolikoita taskun pohjalle ja odotin jotain uutta. Teneriffalle lensi suomesta paljon Venäläisiä perheitä viettämään Joulua tai jotain muuta juhlaa. Lento kestäisi 6h 35min. Mutta kapteeni lupasi lentää 5h 45min. Se myös toteutui. Lentomännät olivat Espanialaisia. Lennolla oli myynnissä virvokkeita ja kevyttä purtavaa. Hinnoissa oli hieman ilmaa välissä ja croisanteista ilmat oli pihalla. Omat lapseni viihdyttivät venäläisiä lapsia ja minä venäläisiä äitejä. Yritti myös yksi venäläismummo viihdyttää vanhempaa poikaani. Mummo jonotti vessaan ja twerkkasi penkillä istuvaa poikani poskea vasten. Poikani ei lämmennyt tanssille. Teneriffan eteläiselle kentälle laskeuduttiin ja laukut saatiin myös heti. Kentältä automatka kestää yli tunnin määränpäähän. Pohjoiselta kentältä matkaa olisi ollut noin 10min. Saatiin hyvät Iranilaiset kasvispadat yöpalaksi ja uni maistui myös hyvin. Aikaero täällä on kaksi tuntia jälessä suomen kellosta. Aamulla herättiin paikallista aikaa 0835. Elovenaa ja serranokinkkua aamupalaksi. Aamupalan jälkeen matkasimme kylän keskustaan. Matkaopas pariskuntamme kävi hoitamassa virasto ja pankkiasioita. Sillä välin meidän ryhmämme kiersi lähikorttelin opastuksellani. Kevyt sade yllätti ja päätimme mennä kahvilaan nauttimaan virvokkeita. Tästä jatkoimme matkaa seuraavaan kahvilaan josta sai mahtavia kakkuja ja leivonnaisia. Kahvi jonka nimeä en nyt muista oli hyvää. Siihen tuli kahvia, sitruunaa ja likööriä joka sisälsi 43 eri yrttiä. Suosittelen. Kahvilassa oli myös musta lintu joka osasi lauluu hienosti. Matka jatkui kohti vuoristotietä. Huikeita maisemia. Saavuimme kaupungin tai kunnan uimahallille. Uima altaat oli tyhjennetty talveksi ja sen vuoksi uimassa ei ollut ketään. Altaat sijaitsevat ulkona. Uimahalli sijaitsee merenrannalla missä ei saa uida eikä sinne saa jättää roskia. Uimiskieltoa en ymmärtänyt. Valaat saapuvat johonkin aikaan vuodesta rannalle viettämään aikaa. En muista miksi. Uimahallin ravintola pitää ovensa auki näin talvellakin. Täydet anniskeluoikeudet ja alla carte ruokalistat. Ei mikään Keravan uimahallin kahvio. Eikä häpeile Aulangon yökerhon rinnallakaan. Mahtavat eväät. Hyvää Saksalaista olutta ja halpaa punaviiniä. Uimahallin alakerrassa sijaitsi fitness sali jonka poikani myös bongasivat. Oli lattialla kuulema paljon jumppapalloja. Mutta matka jatkuu. 37 kiven heiton päässä uimahallista oli valaan näytillä. Luuranko oli 17 metriä pitkä ja oli painanut joskus 27000 tuhatta kiloa. Matka jatkui korkealle vuoristoon. Napsimme välillä kuvia pysähdyspisteillä. Kävimme kahvilla kahvilassa jossa tehtiin kaktusleivonnaisia ja kaktuslimukkaa. Se oli matala hiilihappoista. Vuorilta valuteltiin alas ennen pimeää kohti paikallista markettia. Lidl reissun jälkeen ajoimme kohti majapaikkaa iltapalalle. Lidl on muuten kolme kertaa halvempi täällä kuin suomessa. Liikenne on melkoista. Mutkaa mutkan perään. Rajoitukset moottoritiellä samat kuin suomessa. Paitsi talvella niitä ei täällä pudoteta. Ylinopeus sakon jos täällä satut saamaan niin siihen annetaan mukava kannuste. Jos nimittäin maksat sakon viikon kuluessa niin sen saa puoleen hintaan.
Moe