Päivä 9.

Aamulla huomasin että naapurihuoneiston Puolaisperhe on hävinnyt yön aikana. En tiedä onko se Donin aikaan saannoksia vai tuliko heillä jo lomamatkan viikko kulutettua kokonaan. Ehkä heidän lentonsa lähti yöllä. Menemme kohta viiden tähden Avra hotellin aulaan ottamaan lomakuvia että lomasta jäisi jotain glamouria mieleen.  Otan muutaman selfien ovimikon kanssa. Pääsen myös golfauton kyytiin. Ajelemme kuskin kanssa suljetulla parkkipaikalla. Samalla ilmottaudumme matkanjärjestäjän oppaalle huomisen  Gramvousan retkelle. Menemme laivalla lähelle valkoista hiekkarantaa ja siitä läheltä menemme valkoiselle hiekkarannalle veneellä. Varustan repun borateillani. Tuon rannan jälkeen vene vie  katsomaan jotain purkutuomion alla olevaa linnan rauniota. Lounastamme myös laivan buffetpöydästä. Kuulostaa ihan caribianristeilyltä. Sunnuntaina täällä on kaupat ja kiskat kiinni. Kylänraitti on hiljainen. Myöskään hotellissa ei ole siivouspäivä. Altaalla on mukavan hiljaista ja minäkin voin lillua jälleen lastenaltaassa kellukkeitteni kanssa. Sanoin lapsilleni Puolalaisten kuullen että ei saa  Polskia kovasti altaassa. Samalla heristin sormeani. Sen jälkeen allas oli kokonaan meidän käytössä loppu päivän. Emäntä ottaa arskaa altaalla ilkosillaan ja baarimikko Nicos odottaa aurinkorasvan kanssa malttamattomana vieressä tarjoten rasvausapua. Minä nautin Mythosta. Illalla söimme hotellin paikallisia herkkuja. Mieleen painuvin illallisella oli niin sanottu korppu jota nautitaan tzatsikin tai perunasalaatin kanssa. Sen maku muistuttaa vahvasti weetabixia.