Päivä 3.

Edellisillasta jäi vielä mieleen kun pavunvarret tahtoivat vielä altaalle uimaan kello 2107. Se oli mahdotonta. Nimittäin paikalliset 27546kpl muurahaisia oli vallanneet uima altaan ja aurinkotuolit. Vuoroa piti odottaa siis aamuun. Heräsin pirteänä ja hiestä märkänä. Kävin suihkussa onnistuneesti. Voitelin itseni aurinkorasvalla myös korvanlehdet. Lämmintä päivää luvattiin ja sitä se on ollut +32. Näin aamulla hotellin remonttireiskan. Tervehdin häntä. Hän tunnisti heti rälläkän polttamat sääreni ja kysyi Bosch? Vastasin jees. Hän kertoi aloeverageelin auttavan arpiini. Teimme omatoimisen päiväretken Plataniakseen. Paikallisbussissa oli me, Kolimbarin nuoriso ja yksi Tanskalainen joka nousi joka pysäkillä ylös ja kysyi Platanias? Rauhoittelin häntä. Lupasin kertoa milloin olemme perillä. Paikallisten nuorten kanssa vaihdoimme muutamat kansainväliset käsimerkit. Tanskalainen jäi pois meidän kanssa samalla pysäkillä. Sain kiitokseksi halauksen ja liput legolandiaan jotka menevät tämän kuun lopussa umpeen. Kävimme ruohomatolla golffaamassa pari rundia. Urheilusuorituksen jälkeen kävimme Exclipsessä nauttimassa virvokkeita. Tuttu tarjoilija tunnisti meidät jo kaukaa huusi terve perkele. Terassilla oli viihtyisä tunnelma tarjoilijan käydessä läpi kaikki suomenkieliset sanat mitä oli vuoden aikana oppinut. Kadulla pysähdyimme hetkeksi ihastelemaan kaupan tarjontaa. Tunsin karhean parran niskassani ja todella voimakkaan halauksen. Kikattava mies ääni kysyi minulta guess who? No kukapa muukaan kuin ystäväni Henrik. Henrik on edelleen oppaana Plataniaksessa. Hän on myös vakituisessa parisuhteessa joka on jo kestänyt 3 viikkoa. Ystävän nimi on Viggo. Viggo on Norjalainen kalapuikkotehtaan käsinpakkaaja johon Henrik oli tutustunut viime talvena ruotsinlaivalla. Päätimme viettää iltaa jonain päivänä. Paluumatkalla kävimme kaupassa. Kohta ois tarkoitus lähteä syömään. Sitten vois käydä etsimässä Eeville uudet aurinkolasit.