Kolimbari

Jälleen kohteessa ollaan. Kohde on tänä vuonna Kolimbari. Plataniaksesta reilu kymmen kilometriä maalle päin. Lento lähti hieman myöhässä. Turvatarkastuksessa jälleen ainoa joka tutkittiin oli vaimo. Lentokoneeseen oli mukava mennä etuovesta vaikka paikkarivimme oli kuudenneksi viimeinen koneen perällä. Lentohenkilökunta pisti kulun koneessa hetkeksi poikki ja ilmoitti meille kuuluvalla äänellä käskyttäen että takaovesta on helpompi kulkea koneen perälle. Haniasta odotti tunnin bussimatka hotellille. Täpötäysi bussi pysähtyi neljälle eri hotellille. Me olimme viimeiset ja ainoat meidän hotelliin meniöistä. Ei sinne bussilla päässyt ihan perille. No muutaman mäen ja portaiden jälkeen saavuimme hiestä valuen, laukkuja raahaten ja  hymy irvistykseksi vääntyen perille.  Kaksiotamme jouduimme odottamaan hetken edellisten sottapyttyjen jäljiltä. Sillä välin nautimme hotellin tarjoamia virvokkeita huoneemme laskuun. Huoneen varustus täsmäsi melkein matkanjärjestäjän mainitseman varustuksen. Vedenkeittimenä toimii kattila ja kahvinkeittimenä kattila ja suodatinkippo. Ilmainen wifi sisältyy hintaan koko hotellin alueella. Alue on vain mielestä melko pieni. Wifi kattaa koko allasbaarin tiskin. Siinä sitten minä ja Saksalaiset näppäilään tabletteja kilpaa pienessä tiiviissä ympyrässä. Naureskelemme leikkisästi toistemme selfielle.  Ilmastointi makuuhuoneessa. Sen korvasi ilmalämpöpumppu olohuoneessa. Kylpyhuoneessa vaimon mielestä haisi home mutta minä olen sitä mieltä että siellä tuoksuu välimerellinen ilmasto. Illallisella oli hotellissamme tarjolla makkaraa perunasalaattia. Santsata sai ja sen myös tein. Hyvää oli namnam. Lapset sai jälkkäriä. Emäntä rakia ja minä laskun