Krakova

Päivä neljä. Eilen illalla klo 2217 portaissa tuli vastaan saksalainen nainen ja toivottele hyvää iltaa. Ojensin hänelle jalasta tippuneen sandaalin ja pistin korkin kiinni hänen vodka pulloonsa. Kysyin pärjäättekö? Hän sanoi jees ja jatkoi konttaamista yläkertaa kohti. Aamupalalla sama menu. Kahvitermari oli rikki. Kahviautomaatista ei saanut hyvää kahvia. Kinkku tuoksui hieman pitkään riippuneelta. Puluja ei saa täällä hätistellä. Niiden uskotaan olevan vanhan uskomuksen mukaan ritareita ja hoviväkeä ja niitähän täällä riittää. Huoltosedät siivosivat ja haravoivat pihaa. Aidan takana sedät säkittivät jotain katseilta piilossa en nähnyt mitä mutta höyhenet vaan pöllysivät. Ei näy enää pulujakaan pihalla. Ostokeskukseen jälleen. Tänään vuorossa galeria krakowska. Erittäin suuri paikka yli 200 liikettä. On halpaa tuotetta ja kallista. Merkkituotteet samanhintaisia kuin suomessa tai hieman halvempia. Matkaan lähti lenkkareita parillinen määrä, paitaa, sukkaa ja jälleen kerran meikkejä. Käytiin pitsalla. Ei mikään wau elämys mutta nälkä lähti. Nuorin poikamme on kulinaristi ja hänelle käy joka reissulla niin että saa jossain ravintelissa väärän annoksen tai annoksen mikä ei vastaa odotuksia. Tänään tapahtui taas niin. Perus suomalaisina emme valita vaan jupisemme asiasta keskenämme. Ostoskeskus oli Ihan kuin itis paitsi että väestö oli hieman vähemmän maahanmuutto taustaista. Välikahvit pannukakku talossa. Oli sellainen satsi pannukakkuja että ei kaikkea jaksanut syödä ja tietenkin automaattikahvia. Sitten käytiin kaupasta hakemassa virvokkeita ja afrikkalaisia sipsejä. Nyrpein palvelu koko reissun aikana. Kassa ei pitänyt työstään tai turisteista. Ostin kiskalta puolalaista tupakkaa (Sobieski). Sain vartin luennon. En tupakan vaaroista vaan sobieskistä. Hän oli kuningas 1600 luvulla puolassa. Päivä bissen aika ja puolalaista poppia. Tanssi jalkaa alkaa vipattamaan. Osan tanssista saa vaimoni ja tarjoilija kun tanssimme letkajenkkaa pöytien päällä. Zapiekanka puolalainen katuruoka 70-luvun kommunismin ajoilta. Patonkimainen leipä jossa on ketsuppia, sieniä ja juustoa. Muistuttaa kommunismi ajan niukkuudesta. Zapiekanka syödään kävellessä. Haettiin iltapalaksi sellaiset. Ei onnistunut samaan aikaan syöminen ja kävely. Syötiin eväs hotellihuoneessa ja ilman paitaa. Tätä ei voi syödä kuin selvin päin. Hintaa yhdelle puolen metrin leivälle jossa oli sieniä, makkaraa, juustoa, sipulia ja valkosipuli kastiketta tuli huikeat 3 euroa puolen litran limun kanssa.