sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Ostosparatiisi


Eilinen ilta vietettiin ostosparatiisissa. Päätin valita parkkipaikan pirkka volkkarillemme kahden muun vag konserniin kuuluvan auton väliin. Viereisen audi katumaasturin kuskin ahdistunut ilme ratsuni parkkeeramisesta hän viereen sai minut iskemään silmää ja antamaan pientä välikaasua. Audi vaihtoi ruutua ja kuski hylkäsi ajokkinsa ja pyrki perheensä kanssa pakoon ihmismassan syövereihin. Vaimoni huusi vielä perään että miehene kyllä sinut vielä löytää. Karavaanari oli peruuttamassa nyt vapaaseen ruutuun ja toivoi pieniä avustavia käsimerkkejä. Puin päälleni heijastin liivit ja ohjasin yhdistelmän onnistuneilla käsimerkeillä ruutuun. Vetoautona oleva talbot solara näytti lämpenemisen merkkejä. shoppailimme lapsille hieman uusia tekstiilejä. Syksyn uudet kuosit ja lumikolat olivat saapuneet.Urheiluosaston mallinukken nilkkoihin vedetyt satiinishortsit toivat mieleeni kuuman Kreikan ja Henrikin lämmittelyt parvekekaidettamme vasten. Punaisten hintalappujen metsästys tuotti tulosta viime talven pipot ja säärystimet olivat nyt kyllä alle sisäänosto hinnoin myynnissä. Ale laarille oli vaikea päästä koska suurin osa kaupungin raskaana olevista naisista pullotavineen napoineen olivat kahmimassa tuleville lapsilleen lähes ilmaisia pipoja ja tumppuja seuraaville 15 vuodelle. Löysimme lapsillemme kuitenkin edullisia ja laadukkaita tuotteita ilman punaista hintalappua. Miesten kenkäosastolla vallitsi itämainen tunnelma ja ilmassa leijui vahva setripuun tuoksu. Joukko Lahtelaisia ravintolayrittäjiä olivat vallanneet nahkakenkäosaston ja etsivät toverilleen mustia kiiltonahkakenkiä.  Vieressä suomalainen mies sovitteli menokkaan sinisiä tarralenkkareita siten että jalka oli kenkälaatikossa. Mies pälyili ympärilleen ettei vaan kukaan kiinnittäisi huomiota häneen tai ehkä yksinäinen haki hyväksyntää ostoksilleen ympäriltä. Nyökkäsin miehelle hyväksyvästi. Mies hymyili ja pakkasi  tarjous lenkkarinsa laatikkoon, poistuen suorinta tietä kassalle. Naisten alusvaate osastolla olisin viihtynyt paljon pitempäänkin. Tunnin samassa paikassa tuijottaen mallinukkea puolipukeissa ja suupielet kuolassa sai myyjät epäilemään että olen saanut sairaskohtauksen. Työkaluosastolla sain käsiini uuden oranssisen moottorisahan. Ei vanhassa keltaisessakaan mitään vikaa ole. Näin jo kuinka iso pihakoivumme kaatuu pitkän laipan viiltäessä ja öljyisten lastujen lentäessä kohti paljasta ylävartaloani. Unen tappaa vaimon tokaisu, et sä sillä mitään tee. Häntä koipen välissä nypin pinseteillä öljyisiä tikkuja tynnyrin mallisesta vatsastani ja totean en niin, ehkä joskus teen. Irtokarkkihyllyn antimista illan sokerihumala on taattu. Varsinkin kun ostaa yli omien tarpeiden. Vaaka ilmoittaa piippauksella ja tekstillä ota yhteys henkilökuntaan. Kaupan ovet sulkeutuivat ja riensimme parkkipaikalle. Ruuduissa oli vain meidän auto ja Audin katumaasturi. Luultavasti olivat poistuneet julkisilla. Sitten kävimme saksalaisessa päivittäistavara ketjun liikkeessä ostamassa ruokaa. Kiinnitin huomiota jatkuviin kuulutuksiin, esimiestä toivotaan kassalle. Vain esimies voi kuitata kassakoneelle asiakkaan pullonpalautuskuitin jos se ylittää 20€. Nuori esimies saapui kassalle purkkapalloja puhallellen. Suurin purkkapallo puhkeaa ikävästi naamalle. Kulmakarvoissa roikkuvia kumin palasia on vaikea olla katsomatta. Illalla lapset testailivat uusia tekstilejään ja minä popsin irtokaramelleja. Vahvassa sokerihumalassa tanssahtelin elektronisen tanssimusiikin tahdissa kuin tsekkiläisissä reiveissä. Niskat ovat nyt jumissa. Jos saisin tänään helpotusta vaivaan rentoutusterapeutiltani.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti